Tonttuja vielä liikkeellä

Nämä tonttupuvut valmistuivat jo joulukuun alussa, mutta niiden kuvaaminen on osoittautunut kovin hankalaksi. Pirpanat ihastuivat niihin niin kovasti, että ne ovat oleet koko ajan joko käytössä tai sitten pyykkikorissa. Nytkin on mekon etumuksessa vähän piapoa (jonka jotkut tuntevat siis myös talkkunan nimellä, toim. huom.) Anteeksi :)

Alunperin minun oli kyllä tarkoitus tehdä vähän perinteisemmät tonttupuvut, mutta mummi halusi ehdottomasti ostaa tämän kankaan lapsenlapsilleen (kiitos!) ja kun lapset ihastuivat siihen kovasti, niin eihän siinä sitten auttanut äidin kuin ommella.

Neidin mekon kaava on uusimmasta Ottobresta (6/2008) Dolly-mekko. Kuva lehdessä on tosi hämäävä, koska mekko näyttää lähinnä paidalta. Tosiassa mekko on ihan kokopitkä, minä jopa vähän lyhensin kaavaa. Muina muutoksina laitoin laiskana niskaan vetoketjun sijasta painonapin sekä hihansuihin laitoin poimutusten sijaan kuminauhat. Pidensin myös hihaa ihan vähän, jotta mekko menisi ensi vuonnakin (tunikana?)


Pojan paita on samainen Ottobren kaava, jota olen käyttänyt monasti ennenkin. Mm. tässä. Tämän jälkeen kaavan voisi ehkä jo haudata. Kaula-aukko on liian iso. Tässä se ei onneksi pahemmin haittaa, kun olen saanut resorin ommeltua nätisti.


College-housut ovat Suuren käsityölehden numerosta 11-12/2006. Ne ovat toivottoman leveät, eivätkä pääse toteutuslistalle toista kertaa. Ajavat kuitenkin ihan hyvin asiansa tonttupuvun osana.


Meillä vietetään joulua tiiviisti aina nuutinpäivään asti. Yhtään koristetta ei oteta ennen pois. Kauneimmat koristeet saattavat olla paikallaan jopa pääsiäiseen asti :) Tänään kuitenkin vietetään uutta vuotta ja rakkaan mieheni syntymäpäivää. Tällä kertaa ihan rauhassa kotosalla, kun poika sairastui joulupyhien jälkeen vesirokkoon. Onneksi ei kuitenkaan jouluna :)



Oikein Riemukasta uuden vuoden juhlaa kaikille ja olkoon vuosi 2009 onnekas meille kaikille!

Tårta på tårta

Viime viikon käsitöidenviimeistelytalkoiden satoa tämäkin. Itse pipo on seissyt valmiina jo muutaman viikon, tupsut ja vuori vain puuttuivat. Tästä tuli aika suloinen, eikös vain :)

Lankana Debbie Blissin baby cashmerino Lankabaarista. Malli Kauneimmat käsityöt 5/2008 -lehdestä. Lanka ei ihan täysin sopinut malliin, joten vähän jouduin mallia pienentämään. Siitä huolimatta myssystä tuli vähän iso. Onneksi olin jo alunperinkin suunnitellut siihen vuorta. Vuoren avulla sainkin sitten myssyn pienennettyä sopivaksi. Vuorena käytin tuulenpitävää polarfleeceä. Nyt myssy sopii vaikka paukkupakkasille. Vuoden-parin päästä voin sitten purkaa vuoren pois ja tästä tulee kiva syys-kevätpipo.


Tässä neiti pukeutuu omatoimisesti ulos. Ei meillä yleensä varustauduta ulos talvihaalarilla, paljailla varpailla ja kesäkengillä ;)

"Pöllö istu puussa..."

Huih, blogihiljaisuus näytti venyneen jo yli kuukauden mittaiseksi. Kauhea kiire on syönyt kaiken ajan käsitöiltä ja minulla ei ole ollut teille mitään esiteltävää. Koko ajan olen hiljalleen jotain näprännyt, mutta kiireessä se ikävin vaihe, eli viimeistely, jää aina tekemättä. Tämäkin pöllöpipo on ollut jo pitkään lähes valmiina. Tällä viikolla ollaan koko perhe sairastettu neljä päivää kotona ikävää syysflunssaa. Minä olen käyttänyt ajan hyödykseni ja viimeistellyt puolivalmiita käsitöitä.


Pipon lankana on Isoveli Colori ja malli on langan vyötteestä. Minä sitten olin tarpeeksi tyhmä, etten ymmärtänyt ohjetta oikein ja niin siitä sitten tuli vähän oma versio (kavennukset tehty liian tiiviisti) Joskus ihmettelen noita ohjeita, kelle ne oikein tehdään, kun aina onnistun tekemään jotain väärin!! Omasta mielestäni olen kuitenkin ihan tavallisella järjenjuoksulla varustettu yksilö. No kaipa se on vain kokemattomuutta neulomisessa. Onneksi piposta tuli virheestä huolimatta käyttökelpoinen.


Pipon alareunaan virkkasin pari kerrosta Novita Nalle langalla. Pöllö on tehty huovutetusta vanhasta villapaidasta. Näin alun perin tämän tyyppisen pöllömallin Etsyssä ja sittemmin muistaakseni ainakin parissa Suomalaisessa blogissa. Pöllöä tehdessä minulla ei kuitenkaan ollut enää näitä malleja muistissa, joten pöllö on omaa tuotantoa, mutta saanut siis inspiraation virtuaalimaailmasta.


Edit: Jos joku muuten muistaa mistä noita muita pöllötöitä löytyy, niin laita ihmeessä vinkki kommennteihin!

Tunnustus ja ylellistä kashmiria

Mikä ihana yllätys, sain Marialta tämän Karvistunnustuksen :) Olen todella otettu, tunnustus lämmittää tosiaan mieltä. Mukava, että sepustuksiani jaksaa joku muukin katsella, kuin minä itse. Tunnustuksen saa jakaa eteenpäin viidelle muulle blogille. Valinta oli vaikea, ihania blogeja on pilvin pimein. Tässä kuitenkin tarkan harkinnan jälkeen viisi sellaista mukavaa blogia, joissa kaiken muun kivan lisäksi on myös minua erityisesti kiinnostavia ommeltuja lastenvaatteita.

Arjen riemua

Kankaanpalasia

Meillä

Pientä ja kaunista

Pitsiä ja juhannusruusuja

En tietenkään loukkaannu, jos joku teistä ei halua ketjua jatkaa, mutta halusin kuitenkin kertoa teille ja muillekin, että näissä blogeissa vierailen säännöllisesti.

Opiskelut ovat tällä hetkellä nielleet kaiken ajan tosi tehokkaasti ja ompelukone on valitettavasti joutunut toistaiseksi naftaliiniin. Puikot ovat sitten sen sijaan suihkineet vähäisinä vapaahetkinä. Tuossa jo aiemmin mainittu kaima kyseli kommentteja Debbie Blissin langoista. Tällä hetkellä puikoilla on Baby cashmerino. Langassa on 55% merinovillaa, 33% keinokuituja ja 12% Kashmiria. Lankaa on ollut tosi helppoa neuloa ja se tuntuu ylellisen pehmeältä. Mukavaa langassa on myös se, että konepesu 30 asteessa on sallittu. Jään mielenkiinnolla odottelemaan miten lanka lopulta käytössä toimii, pysyvätkö värit ja miten paljon neule nyppyyntyy.

Näin paljon olen saanut aikaiseksi, toivottavasti kohta voin jo esitellä valmiin tekeleen.

Fleecetakit kylmenevään syksyyn

Meillä on yleensä ollut lapsilla haalarin alle oikein kylmille keleille villahaalarit, mutta vähän leudommille keleille fleecetakit. Sain tämän vuotiset takit viimein valmiiksi. Tytön takin kaava on Ottobre4/2007:stä. Mallissa oli alunperin huppu, mutta laitoin tähän omasta päästäni kauluksen. Huppuhan on hirveän epäkäytännöllinen haalarin alla. Kaulus ei onnistunut mitenkään täydellisesti, mutta on onneksi näyttää päällä ollessa ihan hyvältä.


Pojan takin malli on puolestaan Ottobre 3/2005:stä. Tässä ei onneksi mallissa ollut huppua, vaan sain ihan rauhassa toteuttaa muokkaamattoman mallin. Kerrankin onnistuin ostamaan kankaat, joihin kumpikin lapsista oli tosi tyytyväisiä :) Mikki jyrää!!


Tuntuu, etten tällä hetkellä koskaan ehdi koneen ääreen, mutta kuitenkin olisi kauhea tarve näperellä jotain. Ratkaisin asian kipaisemalla lankakauppaan. Saas nähdä onko Marian ateljeen neuleblogiosastolla mitään annettavaa nettiyhteisölle. Debbie Blissin langat sekä bambupuikot ovat lankabaarista. Isoveli Colori puolestaan Citymarketin Mammuttimarkkinoilta, "kun halvalla sai". Erityisen innostunut olen tuosta Debbie Blissin alpakka-silkkilangasta. Saa nähdä kuitenkin miten vaikeaa sitä on neuloa, kun kierre näyttää olevan aika löysä.

Ruusumekko

Taas tuli vähän lisää pilkkuja meidän perheen vaatteisiin. Ihailin tätä sinistä pilkkukangasta jo kauan aikaa sitten, mutten oikein keksinyt mitä siitä olisi tehnyt. Tähän ruusukankaaseenkin olin törmännyt, mutta se tuntui vähän tätimäiseltä. Viime kerralla kun kävin Eurokankaassa, pakat olivat sattumalta vierekkäin ja nehän olivat yhdessä tosi pirteät :) Mieleen tuli heti tämä muffinsitunikan kaava muistaakseni Ottobre 1/2008:sta. Nuo taskut sävelsin omasta päästäni toisaalta siksi, että olen aina halunnut tehdä tuollaiset rypytetyt taskut johonkin vaatteeseen ja toisaalta siksi, että kotoa löytyy tällä hetkellä vain yksipuolista tukikangasta ja sillähän on aika vaikeaa tehdä aplikaatioita.


Tässä meidän neidin mielipide mannekiinina toimimisesta ;)


Pari edes kohtuullista kuvaa sain kuitenkin napsaistua:


Blogin päivitysvauhti on nyt vähän hidastunut, kun syksyn kiireet ovat tosissaan alkaneet. Tällä viikolla alkoivat nimittäin opinnot. Tämä syksy on kuitenkin aivan luksusta, kun en opintojen ohella menekään töihin, kuten ennen. Pystyn siis varmasti ilahdutamaan teitä (ja itseäni) edelleen kerran-pari viikossa.

Nirunarutunika vol. 2

Koko viikonloppu meni lasten liian pienten vaatteiden inventointiin, pesuun, silitykseen ja kuvaukseen. Tarkoitus olisi laittaa suurin osa huutonettiin myyntiin. Huoh, mitä puuhaa! Ajattelin kyllä, että ensi kerralla taidan viedä kaikki suoraan pelastusarmeijalle. Vähän alkoi jo tulla vieroitusoireita ompelukoneesta ;) Tänään olikin sitten pakko edes vähän tarttua koneeseen ja tuloksena syntyi toinen versio nirunarutunikasta. Tästä tuli kiva piristys neidin vaatekaappiin.


Minä en ole oikein koskaan erityisemmin pitänyt pallollisista/pilkullisista vaatteista. Mutta sittemmin kun olen vieraillut Elohiiren blogissa, olen huomannut, että meillekin on alkanut hivuttautua yhtä jos toista pallollista. Pelkästään kankaita olen ostanut lähiakoina viittä eriä pallokuosia. Jos joku ei ole vielä ko. blogissa vieraillut, niin nyt kipin kapin katsomaan, ihana blogi :)

Kalapaita

Ompelin eilen illalla pojalle kivan kalapaidan. Tämä kangas oli niin herkullinen, että ihan perus trikoopaidan kaava oli tähän mielestäni ainoa oikea (sama kaava kuin tähtipaidassa). Näitä perusjuttuja on kuitenkin välillä vähän tylsä ommella. Siitä johtuen hosuin kauluksen kanssa ja se taas vähän epäonnistui. Onneksi kaulus on kuitenkin päälipuolelta ihan moitteeton. Virheet ovat sisäpuolella. En siis kyllä enää pura!

Kangas on ostettu Turkulaisesta Va-Rit kangaskaupasta Yliopistonkadulta. Ihmeellinen kauppa :) Kun astuu ovesta sisään, tuntuu kuin olisi siirtynyt jonnekin kahdenkymmenen vuoden taakse, mutta kun sitten aikansa kääntelee kangaspakkoja, sieltä löytyy kaikenlaisia aarteita. Vetoketju- ja muu tilpehöörivalikoima on tosi laaja. Kannattaa käydä kurkkaamassa, jos täällä päin liikkuu.


Pitkään arvoin laitanko tähän oranssin vain tummanruskean resorin. Lopulta päädyin tuohon (tylsään) ruskeaan, koska paitaa on tarkoitus käyttää ruskeiden collegehousujen kanssa.

Kävipä eilen kirjastoreissulla tuuri! Poistokirjoista löytyi paljon käsityökirjoja, kaikki vain euron kappale. Nyt minä sitten alan harrastaa kirjontaa, nypläystä, kutomista, kankaanpainantaa sekä nahkatöitä. No juu, ehken kaikkea sentään kerralla, mutta onhan sitä hyvä olla kirjoja valmiina, jotta ei sitten eläkkeellä käy aika pitkäksi :D

Iisakin kirkko

Puuttuuko tästä kuvasta jotain? Luonnonvaloa on kyllä runsaasti, mutta... Juu verhot puuttuu! Ollaan asuttu nykyisessä kodissa jo neljä vuotta, mutta keittiön verhot saimme vasta nyt. Kaksi vuotta ensin harkitsin tarkkaan mikä olisi se täydellinen kangas ja sitten käytin toiset kaksi vuotta verhojen ompeluun. (no juu ehkä siinä oli pieniä taukoja välillä) On se kumma, jotkut projektit täytyy toteuttaa HETI. Mieluiten jo ennen kuin kangaskaupat aukeavat, mutta toisia projekteja ei saa millään valmiiksi. Laskosverhojen ompelu ei ole edes kovin monimutkaista, ihan saa hurruttaa suoraa ommelta.

Tässä siis lopputulos. Eikö ole kuitenkin heti kodikkaampaa?


Kangas on yksi minun kaikkien aikojen Marimekko suosikeistani, Maija Isolan Tantsu. Meillä on niin leveät ikkuna, että kangas on poikittain. Minusta tämä toimii jopa melkein paremmin näin päin. Kangasta jäi pienen pieni pala yli, mitä ihanaa siitä keksisi?

Miksei muiden virheistä voi ottaa opikseen?

Tämän päivän ompelukset on päätyneet suoraan roskikseen. Olen monta päivää ommellut pelkästään lapsille ja nyt ajattelin, että olisi kiva tehdä jotain itsellekin. Näin joskus aikanaan Tilli Mössönpojan blogissa tämän ihanan tunikamekon. Tunika oli tehty Burdan ilmaiskaavoilla ja se oli taivaallisen kaunis :) No sittemmin näin samaisen tunikan parissa muussakin blogissa, joissa kummassakin valiteltiin, että malli on tosi huono ja että sille piti tehdä paljon muutoksia. Otinko tästä opikseni? No en tietenkään... Piti sitten ihan itse takoa päätä seinään. Ainoa ilo tässä murheen keskellä on, etten käyttänyt sitä ihanaa kangasta, jonka olin tähän varannut, vaan itselleni täysin epätyypillisesti tein ensin mallin vanhoista lakanakankaista. No aikas monta työtuntia sain kuitenkin hommaan upotettua ennenkuin totesin, että kaava pitäisi muuttaa ihan täysin ennenkuin se olisi sopiva. Helpompaa on siis metsästää uusi kaava. Vähän piristi kuitenkin, kun huomasin Ottobren kotisivuilta, että syksyn uusin Ottobre naisille on juuri ilmestymässä ja että siinä oli ihan kivoja tunikamalleja.

Nahkatossujen kaavoja kysyneelle anonyymille tiedoksi, että kaavat on nyt skannattu pdf-tiedostoksi, mutta en ole vielä saanut selvitettyä miten ne saisi linkitettyä tänne sivuille. Onko jollakulla tietoa helposta tavasta pdf-tiedoston linkittämiseksi? Anonyymi ja muut kiinnostuneet voivat kuitenkin tiedustella kaavoja sitä ennen osoitteesta mariajheikkilamiukumaukunetscapepistenet

Herkkä puhvihihapaita

Tämän kauniin puhvihihaisen paidan malli oli Ottobre 1/2008:ssa. Lehdessä se oli tosin esitelty tosi huonosti. Paidasta oli tehty yksivärinen ja ainoassa kuvassa se oli liivihameen alla. Malli on kuitenkin tosi nätti. Edessä ja hihoissa vähän rypytystä. Hihojen rypytys on tuossa keskisaumassa, joten tämä ei ole ihan perinteinen puhvihihapaita. Huomaan, että olen esitellyt niin paljon Ottobren kaavoja, että saisivat kohta ruveta maksamaan minulle provisiota ;)

Meidän hentoiselle ja vaalealle tytölle sopivat tuollaiset herkät pastellisävyt tosi hyvin, joten käytämme niitä paljon talvivaatteissakin. Aiemmin vaatekaapin pääväri oli vaaleanpunainen, mutta nyt huomaan, että meille on selvästi tulossa sininen kausi. No, vähän täytyy sentään maustaa vaaleanpunaisella. Meillä äiti tykkää vaaleanpunaisesta varmaan vielä enemmän kuin tyttö. Minä kun olen niitä 70-80-luvun lapsia, jotka joutuivat kulkemaan retroväreissä, vaikka olisin itse halunnut pastelleja. Tyttö varmaan sitten isona ei voi sietää pastelleja ;)

Pirteä raitapaita pojalle

Ei täällä ole sentään laiskoteltu. Poika sai uuden pirteän raitatähtipaidan.


Tällä kertaa trikoopaidan kaulus onnistui lähes täydellisesti. Alan siis oppia :) Malli on Ottobre 4/2006, tähtipaita. Muokkasin tuota aplikaatiota kuitenkin mieluisemmaksi. Kangas on paikallisesta Jättirätistä. Aivan ihana tukeva puuvillakangas, vähän pikeen oloista, mutta kuitenkin sileää. Opettelin saumurista uuden ompeleen ja tein hihansuihin ja helmaan laakasauman. Vaihdoin yhden langoista oranssiksi (muiden jäädessä valkoisiksi) ja se toimikin aika hyvin, kun ommel osui noihin valkoisiin kohtiin. Sauma näyttää siis kokonaan oranssilta.

Päiväkotitossut

Olen usein ajatellut tehdä nahkatöitä. Olin jo aiemmin hankkinut ompelukoneen nahkaneuloja sekä paljon teoriatason tietoa asiasta, mutta en vain ole saanut aikaiseksi tehdä mitään. Mutta kun näin nämä todella suloiset Iinun tossut, ajattelin että siinähän olisi hyvä aihe (tossut) aloittaa nahkatöiden harjoittelu. Lähtökohtana olivat nämä kotoa löytyvät vääränkokoiset ostotossut, merkkeinä Robeez, Starchild ja Tinyzone. Näiden malli on ollut aivan ihana käytössä. Tossut pysyvät tukevasti jalassa jo ihan pikkuvauvalla, mutta ovat hyvät jalassa vielä isommallakin. Kaikissa näissä oli vähän erilaiset kaavat. Piirsin näiden pohjalta malleja yhdistellen ja muokaten itse kaavat meidän neidille sopivaan kokoon.

Alunperin ajatuksenani oli tehdä kokonaan nahkatossut, mutta sitten ajattelin, että miksi ihmeessä? Pääliosahan voi aivan hyvin olla kangasta. Näissä tossuissa päälikangas on verhoilukangasta, joka on erityisesti tarkoitettu esimerkiksi pihakalusteiden tyynyihin. Mukavan tukevaa kangasta ja mikä parasta, siinä oli teflonkäsittely, eli kankaan pitäisi hylkiä likaa.


Pohja on sitten sitä nahkaa:


Nahan ompelu oli yllättävänkin helppoa. Vaikeinta oli se, että nuppineulojen käyttö on mahdotonta. Olen aiemmin saanut vinkkiä, että niiden sijasta voisi käyttää joko pyykkipoikia tai maalarinteippiä. Tässä kuitenkin oma innovaationi; neidin hiuspinnit :)

Prinsessapaita

Tästä tuli kyllä tosi hieno :) Heti kun näin tämän mallin Ottobre 1/2007 :ssä ajattelin, että tämä on pakko tehdä. Malli oli yllättävän helppo ommella. En ole noita kuminauha juttuja ommelut sitten lapsuuden. Silloin tein samalla tekniikalla paljon vaatteita Barbeille ja äiti tietysti motkotti kalliin kuminauhan tuhlaamisesta ;) Kangas oli edullinen hankinta Eurokankaan verhopuolelta. Neiti oli kovin tyytyväinen prinsessapaitaansa. Anteeksi noiden kuvien laatu, pieni virvatuli kun ei pysy hetkeäkään paikallaan.


Tässä vielä kuva paidasta ilman mannekiinia.


Tässä kuva isovanhempien kesämökin katon alta löytyneestä lemmikistä. Harvoin näitä näin läheltä pääsee näkemään.

Omena-aikaa

Rakastan meidän vanhoja tuottoisia omenapuitamme. Ihanaa aikaa tämä syyskesä, kun saa töistä tullessa käydä poimimassa itselle ja lapsille omenat. Ensimmäinen puu kypsytti hedelmänsä jo heinäkuun lopulla ja niistä omenista meillä olikin oikein kunnon omenahillotalkoot. Mikä sen mukavampaa kuin talvisena sunnuntaipäivänä paistaa lättyjä ja laittaa omaa omenahilloa päälle.


Marian ateljeen ompelublogi ottaa nyt omenien kunniaksi pienen sivuaskeleen leivonnan puolelle. Meidän pojalla on keliakia, joten pääosin meillä leivotaan aina gluteenitonta. Tämä omenahyveen ohje on siitä mukava, että se ei sisällä mitään erikoisjauhoja. Jos on keliaakikkovieras tulossa kylään, tämä on siis hyvä ja helppo vaihtoehto kahvipöytään. Kannattaa kuitenkin muistaa, että pieni osa keliaakikoista ei voi käyttää kauraa. Kannattaapi tuo siis varmistaa vieraalta etukäteen.

Omenahyve

3 dl kaurahiutaleita
1 dl sokeria
100 g margariinia
3-4 omenaa
kanelia, sokeria

Sekoita kaurahiutaleet ja sokeri keskenään. Lisää joukkoon sulatettu margariini. Kuori ja lohko omenat. Laita omenat voideltuun uunivuokaan. Ripottele päälle kanelia. Mikäli käytät happamia omenoita, voit halutessasi ripotella niille vähän sokeria. Levitä kauraseos omenien päälle ja kypsennä hyvettä 200 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia. Tarjoile vanilijakastikkeen kera.

Ja sitten eikun nauttimaan...